Pääsiäsmunakiertue - eli "If only our moms could see us now" -kiertueen loppuhuipennus

Sanottakoon heti alkuun, että mua ei vois vähempää kiinnostaa, mitä sanat “tour” ja ”kiertue” ihan oikeasti tarkoittavat. Että joo joo, peräkkäisiä päiviä tai ei ainakaan saa käydä välillä himassa, meidän kiertueet kestää kuukausitolkulla toisinaan, eikä silti välttämättä oo kuin kaksi keikkaa tai jotain. Musta vaan on siistii, kun asioilla on nimi!

Mutta asiaan. Pääsiäismunakiertue tapahtui siis 21.–24.4. ja seuraavassa meikäläisen muistelot ko. ajalta.

 

Torstai, aamupäivä
Yritän selviytyä Tallinnan reissua seuranneesta flunssasta ja kuumeilusta himassa.

Torstai, iltapäivä
Treenit. Hyvä että treenataan, kun ei olla paljon keritty treenata. Vedetään Turun setti läpi, mutta fiiliksettä, koska yritän säästellä jo valmiiksi menettämääni ääntä. Homikseen kaavailtu valssisovitus ei ihan mene, mutta päätämme soittaa sen kuitenkin.

Lähdemme kiitämään kohti Turkkusta, Pekka ajaa.

Torstai, alkuilta
Pysähdytään kahville Lohjalla. Rauli Mugshotista soittaa ja kysyy, ollaanko tulossa tekemään checkiä. Ilmeisesti pitäisi olla jo paikalla, oviin on tunti. Lupaan että olemme Turussa tunnin päästä. Käytämme kahvitaukoon kolme varttia, joten myöhästyminen on satavarmaa.

Torstai, ilta
Saavumme klubille viis yli ysin. Talon miksaajan mukaan soittojen piti alkaa ysiltä, ja me ollaan eka bändi. Mugshotin Kimmo, eli Isokimmo, sopii hommat kuitenkin niin, että kympiltä alkaa livet. Hyvä niin, sillä klubi on tyhjä.

Vetomme aikana sali alkaa täyttyä, joten soitto on kliffaa! Soitetaan rautaisesti, jopa Pekan asteikolla. Läpät on kuitenkin huonoja, ja Homiksen valssiosuus ei oikein toimi.

Torstai, yö
Mugshot on hukannut illan kassan, joten liksamme raavitaan kasaan poikien tyttöystävien käsilaukuista. Saamme rahat bensaan ja yösyömiseen.

 

Perjantai, aamupäivä
Herätessäni päässäni kaikuu edellisyönä pohtimani kysymys: Mahdanko olla yhtä letkeä ja fruudi jätkä vielä kymmenen vuoden päästä? Aamuinen olo kertoo, että toden näköisesti en.

Perjantai, iltapäivä
Raahaudun treenikselle junalla ja Pekan kyyditsemänä ajatellen olevani liian vanha kahteen peräkkäiseen keikkaan. Joudun hakemaan Kimmon, koska Pekka on meistä se joka tekee oikeita töitä. Pysyn ratissa myös peräkärryn hakemisen ajan, sillä Kimmo juo kaljaa.

Kamat kärryyn ja Riksuun, Hessu ajaa, onneks. Perillä roudaus, jonka jälkeen Pekka käskee meitä pysyä poissa jaloista seuraavat kolme varttia. Lähdemme Hessun kanssa takaisin Hyvinkäälle hakemaan unohtuneet tavarat.

Perjantai, ilta
TAX saapuu ja lähdemme ennen soundcheckejä ostamaan takahuonekaljaa sekä syömään. Alan pikkuhiljaa palata elävien kirjoihin. Ilakoimme.

TAX tekee checkin, koska soittavat ekana. Kimmo huomaa, että TAXin rumpali on Lauri Tähkä.

Perjantai, yö
TAX soittaa. Hyvä bändi!
Me soitetaan. Hyvä bändi!

Hessu sanoo, että henkilökunnan mukaan paikalla on 33 lipun ostanutta, saan rahat vain 31:stä. Paitoja menee kuitenkin varmaan enemmän kuin koskaan.

Baari menee kiinni, ei jatkoja, nukkumaan.

 

Lauantai, välipäivä, onneksi…

 

Sunnuntai, iltapäivä
Minä, Pekka, Lauri Tähkä ja sen pari kaveria saavumme pelikenttään yhtä aikaa. Otamme oluet, kun emme muutakaan keksi. Kimmo saapuu kera kamojen, roudaamme, jonka jälkeen Pekka ajaa meidät tuttuun tapaan pois jaloista.

Sunnuntai, ilta
Minä ja Kimmo myydään lippuja. Sovimme, että soitto alkaa, kun sisällä on 35 maksanutta. Nostamme kuitenkin rimaa ensin 50:neen, sitten 60:neen ja niin edelleen, kunnes juttu ei ole enää hauska.

Soitamme ekana täpötäydelle talolle. Kivaa on! Kimmo soittaa kaksi kertaa väärin, mutta mun spiikit on niin hauskoja, ettei yleisö huomaa.

Sunnuntai, yö
TAX soittaa, hyvä bändi!

Roudauksen jälkeen (Kimmo ja Pekka roudaavat. toim. huom.) lähdemme isolla porukalla yökerhoon, koska muut baarit ovat kiinni. Matkan aikana pidot kuitenkin paranee ja väki vähenee, ja tiskille saakka selviytyvät vain minä, Hessu, TAXin Jaakko&Joni, sekä mies, jonka nimi taisi olla Gavin.

Yö päättyy pitseriaan, jossa Joni tarjoaa falafelit, Kiitos!

-Jarspis